Tuu tupahan -tapahtuman kohde

Töyrynkujan Valkoinen Kotikolmio

Kodin tarinaa emännän kertomana

Paikan nimi: Töyrynkujan Valkoinen Kotikolmio

Rakentamisvuosi: 2012

Rakennusmateriaali: Puurunkoinen paneelilla verhottu rivitalo

Asunto: 3h + k + s

Juureni eivät ole Vuolenkoskella, mutta eivät kovinkaan kaukana. Äitini suku on peräisin Vierumäen Härkälän kylästä ja Vääksystä ja isäni Lahdesta. Syntymästäni asti perheeni kesät vietettiin siis Vierumäellä, vanhassa entisessä kyläkaupassa, äitini syntymäkodin naapurissa. Isoisäni osti kaupparakennuksen ja antoi sen äidilleni häälähjaksi 1945 ja joka sittemmin muutettiin kokonaan kesäkodiksi ilman mukavuuksia, kuten siihen aikaan oli tapana.  1970-luvulla äitini osti vielä rantatontin Vuolenkoskelta, Levijärven rannalta ja sinne oli tarkoitus rakentaa myöhemmin oikea huvila. Rantaan ehti nousta saunamökki, jossa sitten oma perheeni vietti monia kauniita kesäpäiviä. Samalla poikani kävi opistolla koripalloleireillä ja minä pelaamassa tennistä ja jonkin ajan kuluttua meitä molempia kuitenkin puri myös golfkärpänen. Vuosia vuokrasin opistolta tuttujen huviloita ja asuntoja kunnes pikkuhiljaa heräsi ajatus hankkia oma paikka läheltä opistoa. Asunnon laatuvaatimus oli mahdollisimman helppohoitoinen ja kaikilla mukavuuksilla. Vaihtoehtona oli myös Vierumäellä vanhan kauppatalon kunnostaminen, joka kuitenkin osottautui, ainakin toistaiseksi, vaikeaksi ja kalliiksi toteuttaa.

Yleensä öisin googlasin myytäviä asuntoja akselilla Heinola–Vierumäki, kun sattumalta törmäsin Vuolenkoskelle rakennettavaan rivitaloon. Heti seuraavana päivänä soitin Kikka Varikselle, jonka tunsin hyvin opistolta ja joka puhui aina lämpimästi uudesta asuinkylästään, Vuolenkoskesta. Asiat lähtivät siitä etenemään vauhdilla ja käytyäni paikalla varasin rakennettavasta rivitalosta asunnon kakkoskodikseni. Ikään kuin päätökseni tueksi viisi joutsenta lensi matalalla perustusten yli paikalla ollessani. Asunnossa tulisi olemaan kaikkea mikä oli minulle tärkeää, sauna, terassi  ja järvinäköala sekä tilaa myös pojan perheelle. Halusin olla maalla, mutten korvessa vaan elävässä kylässä lähellä sukuni juuria ja seudulla, jonka tunsin omakseni.

Hienoa oli päästä toteuttamaan asunnon varustusta alusta asti. Halusin kaikki pinnat valkoisiksi, myös lattiat, mikä herätti ihmetystä rakennusmiehissä. Sain myös toteuttaa pitkäaikaisen unelmani ja kunnostuttaa muutamia vanhoja huonekaluja, jotka äidinäitini oli aikanaan tuonut myötäjäisinä Urajärven Iso-Kuuselasta. Entisöinnin suoritti Maaret Lind Vierumäeltä. Paikkansa löysi luontevasti myös kauan sitten Turkista lahjaksi saamani yli satavuotias iso Kelim-matto.  Sisustusta olen täydentänyt  Ikean Ektorp-sohvalla, joka tuntuu olevan kaikkein suosituin löhöpaikka sisällä, Tertin kartanosta poistetuilla terassituoleilla ja erilaisilla kirpparilöydöillä. Halusin asuntoon myös ilmastoinnin, niin että kuuminakin kesäpäivinä oleskelu sisällä on miellyttävää.

Terassista suunniteltiin mahdollisimman helppohoitoinen, puuta ja kiveä. Ei ruohonleikkuu- tai muita puutarhavelvotteita. Istutukset ovat monivuotisia perennoita ja pensaita. Pienet viljelmäni ovat tarvittaessa siirrettävissä kangassäkeissä tai ruukuissa.  En halua sitoa itseäni puutarhanhoitoon ja siksi asunnosta tuli "tule ja nauti!"-periaatteella toimiva - ja aikaa jää golfin pelaamiseen tai muihin liikunta-aktiviteetteihin.

Uimaan voi piipahtaa pyyhe olalla mäennyppylän yli ja kesätori kuuluu ilman muuta ohjelmaan aina kun ollaan paikalla. Marjamaita on yllin kyllin ja naapuri pitää huolen ravuista elokuussa. Kananmunat haen Kilkkilästä ja munkkikahvit nautin uudistuneessa kioskissa eli Kaffenpaikassa. Viihtynyt olen hyvin.