Jutunjuurta

Näillä tontun vinkkaamilla historiatiedoilla ei pääse jutunjuuret jouluillallisilla loppumaan... eikä knoppailijoilta hihastavedettävät.

---

Suomalainen joulu on sekoitus keskiaikaisia tapoja, talonpoikaisperinnettä, 1800-luvun säätyläiskulttuuria ja uudempia kulttuurilainoja.

Lapset juoksivat kirkuen karkuun, kun kekripukki lähestyi kylänraitilla. He kiirehtivät navetan nurkan taakse ja asettuivat katselemaan, kun omituisesti liikkuva sarvekas eläin nosti sorkkansa ja koputti talon oveen. Avaamaan tulleelta isännältä se vaati ihmisen äänellä parasta sahtia ja vehnäleipää. Olento päästettiin sisään, ja ovi sulkeutui. Lähtiessään jälleen kohti seuraavaa taloa elukan askel oli entistä epävakaampi.

Vielä 1800-luvun alkupuolella säätyläisperheen joululla ei ollut juurikaan yhteistä kylillä kuljeskelevien pukkihahmojen kanssa, jotka tyhjensivät sahtitynnyreitä pitkälle joulun jälkipyhiin. Lopulta säätyläiskotien hillitty jouluperinne levisi koko maahan, ja joulusta muodostui harras perhejuhla.
Talvipäivänseisaus oli merkkihetki ja vuotuinen juhlapäivä useille eri kansoille jo kauan ennen kristinuskon syntyä. Muinaiset roomalaiset viettivät joulukuussa sekä keskitalven Saturnia-juhlia että Voittamattoman auringon päivää. Joulun ajankohta vakiinnutettiin vastaamaan pakanallisia juhlapäiviä, kun kirkko 350-luvulla yhdisti 25.12. juhlittavan Voittamattoman auringon päivän vieton Jeesuksen syntymäjuhlaan.

Pakanallinen kekri

Germaanisten kansojen talvipäivänseisauksen juhlan yulen paikka vaihteli kuukalenterin vuoksi joulukuun alusta tammikuun alkuun. Juuri tästä talvipäivänseisauksen muinaisgermaanisesta nimestä periytyy myös suomen kielen sana joulu. Kristinuskon leviämisen myötä myös yule yhdistettiin kristilliseen jouluun, ja sen ajankohta vakiintui.

Suomessa joulunviettoon yhdistyi monia syksyiseen sadonkorjuu- eli kekri-juhlaan liittyviä tapoja ja uskomuksia. Aiemmin kekrillä ei ollut tarkkaa määräpäivää. Se oli syksyinen juhlajakso, joka päätti talon työt ja aloitti uuden vuoden. 1800-luvulla kekri vakiintui pyhäinmiestenpäivän tienoille. Sen viettoon liittyi runsas ruoalla kestitseminen ja henkien lepyttely. Palvelusväelle kekri merkitsi vapaaviikon alkua. Kun talossa oli juhlittu, pääsivät piiat ja rengit lähtemään kotiseuduilleen.

Pelottava pukki

Kylillä liikkui kekripukeiksi ja kekrittäriksi pukeutuneita seurueita, jotka vaativat taloista kestitystä. Merkittävin hahmo lienee ollut kekripukki, jota esitti usein kaksi miestä naamioituneina karhuntaljaan kauhat sarvina, kirves kuonona ja varsiluuta häntänään. Pukkia vartioi Kylän Kaisa, jona toimi paikkakunnan pisin tai komein mies. Kulkueeseen saattoi liittyä myös Runsauden haltiatar, jonka rinta oli täynnä nännejä.

Kekriin liittyi useita taikoja ja uhreja, joiden toivottiin parantavan tulevan vuoden satoa. Lyhteet ovat hyvä esimerkki talonpoikien viljelytaikuudesta. Uskottiin, että ruokkimalla lintuja keskitalvella, ne saadaan kesällä pysymään poissa viljapelloilta.

Kystä kyllä

Kekrinä oli myös tapana valmistaa uhriateria tarkkoja rituaaleja noudattaen. Talon isäntä teurasti eläimen, ja veri vuodatettiin uhriksi karjan suojelijoille. Uhrieläin keitettiin kokonaisena, luita rikkomatta.

Aterialle ei pyydetty vieraita, ja talon palvelusväestäkin paikalla saivat olla vain pisimpään talossa olleet. Kekrin hengiltä voitiin myös tiedustella elämään ja kuolemaan liittyviä asioita.

Myös joulusauna juontunee kekrin vietosta. Lämmitys alkoi jo edellisenä päivänä, jotta kaikki ehtisivät nauttimaan löylystä valoisaan aikaan. Kekri oli vuoden ainoa aika, jolloin vainajien uskottiin pääsevän tuonelasta elävien keskuuteen vaeltamaan, ja kekristä periytyi uskomus, että jouluyönä saunassa kylpivät vainajat.

Kekrin aattoiltana sauna valmistettiin ensin kekripukille ja kekrittärille. Sillä välin, kun vieraat saunoivat, heille katettiin juhla-ateria pirtin pöydälle. Jollei pöydässä ollut tarjolla lihaa, saattoivat kekrittäret viedä talosta lehmän. Vieraiden ruokahalusta ennustettiin tulevaa satoa: jos he söivät paljon, oli tulossa kehno satovuosi.

Suomessa kokoonnutaan jouluisin vuoden vanhoillisimman perinneaterian ääreen, ja kekrin runsas kestitys lienee myös nykyisen jouluaterian taustalla. Entisaikaan ruoan merkitys osana juhlaa oli suurempi kuin nykyään. Joulupöytä notkui lihaa, lipeäkalaa sekä ohra- tai kauraryyneistä tehtyä puuroa.
Riisipuuroa tarjoiltiin vielä 1800-luvulla vain säätyläiskodeissa. Juomaksi kelpasi kotona tehty olut tai sahti. Laatikot, rosollit ja piparkakut ovat peräisin 1800-luvulta, lipeäkala taas muistuttaa katolisen ajan joulupaastosta.

Puuro korotetaan jouluna edelleen erityisasemaan. Puuromantelin etsintä on tapa, joka omaksuttiin Suomeen Ruotsista. Mantelin uskottiin merkitsevän löytäjälleen onnellista vuotta, naimattomille myös häitä ennen seuraavaa joulua.

Kristillinen joulu

Kirkko ei hyväksynyt kekrin viettoa. 1600- ja 1700-luvun oikeuden pöytäkirjoista käy ilmi, etteivät vanhat tavat kovinkaan helposti unohtuneet. Kielto oli kuitenkin ehdoton ja ankara, ja sen toteutumista valvottiin. Niinpä tapa vähitellen unohdettiin.

Kun kekrinvietosta luovuttiin, monet pakanallisista tavoista hyväksyttiin kristilliseen joulunviettoon. Reformaation jälkeen joulunviettoa myös vastustettiin. Martti Luther halusi kieltää kaikki juhlat sunnuntaita lukuun ottamatta. Myöhemmin hän kuitenkin pehmensi linjaansa, sillä uskoi kansan juhlapyhien kautta oppivan lisää Raamatun tärkeistä tapahtumista.

Joulu onkin yksi suomalaisen kirkkovuoden huipentumista. Kristillisen joulunvieton aloittaa ensimmäinen adventti, ja sen päättää loppiainen. Talonpoikaiskulttuurissa joulun laskettiin kestävän Tuomaasta Nuutinpäivään. Tämä vastaa keskiaikaista joulurauhan kestoa.
Kristilliseen jouluperinteeseen kuuluivat tietysti myös jumalanpalvelukset. Varhainen joulukirkko oli vanhalle kansalle luonteva tapa pitkittää valvottua jouluyötä. Tapa on katolilaista perua, mutta luterilainen kirkko ei tohtinut luopua kansalle rakkaasta jouluaamun hartaudesta. 1800-luvulla luterilaiset ottivat käyttöön aattohartaudet, jotka edelleen vetävät Suomen kirkot täyteen.

Pojat tähtineen

Tiernapojat on vanhimpia suomalaisia jouluperintetä. Tierna on suomalainen väännös ruotsin sanasta stjärna (tähti). Tähtipoikia on kierrellyt kaupunkien liepeillä vuosisatojen ajan. Esitysten juuret ovat keskiaikaisessa eteläeurooppalaisessa perinteessä, ja Pohjoismaissa näytelmät kehittyivät 1600-luvulla opiskelijapoikien perinteeksi.

Varattomien kotien pojat joutuivat keräämään ruokatarpeita seuraavaa lukukautta varten. Esityksen tarkoituksena oli viihdyttää ja samalla opettaa osaksi lukutaidotonta kansaa. Palkaksi pojat saivat leipää, joskus myös muutaman lantin rahaa.
Tapaa paheksuttiin aluksi, sillä se oli virallisten tahojen mukaan “Kristuksen syntymän ja muiden asioiden apinointia”. Vuonna 1797 tiernapoikien näytelmät jopa sakon uhalla kiellettiin. Tiernapoikien nykyinen näytelmä sai muotonsa 1800-luvun loppupuolella. l

Lisälukemistoa: Kai Linnilä & Kaari Utrio: Suomalainen joulu (2006) ●  Mysi Lahtinen: Joulu, sen historia, askareet ja herkut (2003)

Teksti Henriikka Ahtiainen, Julkaistu Maailman Historia 6/2011

 

Tänään tonttu vinkkaa myös seuraavaa:

- Jos pikkulintu lyö akkunaan, myllertää pian tuisku saman ruudun takana.

- Jos Joulukuussa taivas on tähdessä ja räystäät tippuvat, niin vie halla kesällä yhden viljan.

- Lantatunkio pitää tehdä yläkuulla ja etelätuulella, muuten jos tekee, ei siitä jää sula.

- Jos on Iisakin päivänä lunta maassa niin on sitä katollakin.

Joulun alla...

Ystävä hyvä, relaa jo vähän,

pysähdy vaikkapa hetkeksi tähän.

Jouluna turha on hössöttää suotta,

sitähän ehtii pitkin vuotta.

Teetpä Sinä sitten sitä tai tätä,

joulun aika ei tulematta jätä.

Unohda siis turhat kiireet ja juoksut,

istahda nauttimaan tunnelmat tuoksut.

Jouluna voit nähdä sen, hetken kauniin sinisen,

silloin voit kuulla laulun tuulen,

jossa on sävel rakkauden suuren.

Tontun VAU!-resepti

Tämä raikas jälkiruoka mahtuu vielä syöjän kuin syöjän vatsaan suurenkin kinkkulautasen perästä.

Piparirahka

(piisaa yhden savun asukeille)

  • 1 prk maustamatonta tuorejuustoa tai1 prk mascarpone-juustoa
  • 1 prk Flora vanillaa
  • paistettuja pipareita rouheena oman maun mukaan
  • yhden appelsiinin mehu puristettuna (maun mukaan)
  • ripaus kanelia

Osaatkos ratkoa nämä joulu-arvoitukset?

  • Mikä on pieni, punalakkinen ja se kurkkii ikkunoista?

  • Mikä menee piiloon joulupuuroon?

  • Mikä on sellainen kana, joka on lumiukolla  nenänä?

  • Mikä tämä on: niitä on miljoonia, ne ovat korkealla ja ne säihkyvät pimeällä?

  • Kuka pitkäpartainen käy kylässä vain kerran vuodessa?

  • Mikä on joulupöydän kunkku?

  • Mikä on kuumaa ja siihen sekoitetaan usein rusinoita ja manteleita?

Nämä ovatkin jo aika vaikeita arvoituksia. Tietääköhän isä näihin vastaukset?

  • Miksi jouluna ei sada koskaa lunta kahta päivää peräkkäin?

  • Mikä on kynttilöiden ammattitauti?

(Arvoitusten vastaukset: tonttu, manteli, porkkana, tähti, joulupukki, kinkku, glögi

Vaikeampien arvoitusten vastaukset: koska yö on aina välissä, loppuunpalaminen)

Koulutontun luumukakku

Valmistus sujuu läksyjen teon lomassa, helppo homma! Tässä on maukasta matematiikan ja FyKen käytännön harjoitusta. Ainekset joita tarvitaan, jotta leipominen onnistuu ja kakku kohoaa:

4 dl vehnäjauhoja, 2,5 dl sokeria, 1tl kardemummaa, 1 tl kanelia, 1 tl neilikkaa, 1tl inkivääriä ja 2 tl soodaa.

Sekoita aineet hyvin ja lisää sitten:

175 g voisulaa, 1dl luumusosetta ja 1 prk ruokajogurttia tai kermaviiliä.

Sekoita ja kaada leivitettyyn kakkuvuokaan. Paista 175 asteessa Celsiuksen asteikolla mitattuna noin tunnin verran.

Kuorrutus kakulle:

1rkl kaakaota, 250 g tomusokeria, 2tl vaniljasokeria, 5 rkl kylmää vahvaa kahvia ja 4 rkl voisulaa.

Kuorrutetta on tässä reippaasti, loput voi herkutella lusikalla suoraan suuhun tai tehdä esimerkiksi 2/3 osan reseptin määrästä.

No tulihan ne pakkaset!

Valoa pimenevään iltaan!

Tarvitset vain vettä, ämpärin, kynttilän ja mukavan kipakan pakkassään.

Jäälyhdyn teko-ohje:

1. Täytä ämpäri vedellä ja laita se ulos pakkaseen. Jos haluat värillisen jäälyhdyn, värjää vesi esimerkiksi karamellivärillä.

2. Kun vesi on jäätynyt ämpärin seinämissä muutaman sentin, kaada loput vedet pois.

3. Käännä ämpäri ylösalaisin ja koputtele sitä varovasti. Jos lyhty ei irtoa ämpäristä, valele ämpärin pinta lämpimällä vedellä.

4. Laita lyhtyyn kynttilä. Ole huolellinen kun käsittelet tulta. Tarkista, että kynttilä on tulenkestävällä alustalla eikä vahingoita maata. Huom! Tulenkäsittelyyn tarvitaan aina aikuinen mukaan!

Tontun leffavinkit

Helpotusta joulukuumeilun oireisiin ja joulupukin odotukseen

Kokoperheen elokuvien parissa hermo lepää, jännitys vie mukanaan ja yhdessä nauraminen tekee gutaa!

Muistathan tarkistaa ikärajasuositukset, ettei mene liian jännäksi.

 

Heinähattu ja vilttitossu joulun jäljillä

Joulutarina

Titi-nallen joulutohinat

The Joulukalenteri

Muumi 4. Joulua odotellessa

Lumiukko

Joulupukki ja noitarumpu

Niko lentäjän poika

Histamiini joulukalenteri

Ihmeellinen on elämä (1946)

Valkea joulu (1954)

Ne parhaat joululahjaideat:

www.annajotainmuuta.fi

Uppo-Nallen jouluruno

Kuusen alla on kummaa puhinaa,

karvaisen kuonon jouluista tuhinaa,

heilahtaa kuusen katveessa tassu,

kurahtaa vihreän varjossa massu,

joulukarhu on asialla

oksien peitossa kuusen alla.

 

Karhulla mielessään jouluiset ilot,

purkki ja lahjat ja omenakilot.

Siksipä heilahtaa karvainen tassu,

siksipä kurisee massu,

että on tarpeen hetkinen vartoa,

odottaa, paastota, punoa vartoa.

 

Jälkeen koulun on odotus joulun,

kaikkein kauneinta maailmassa.

 

Karhun mielessä joulu väikkyy,

kynttilän valo silmissä läikkyy.

Mieli on auvoinen, mieli on avoin,

viettääkseen joulua jouluisin tavoin.


-Elina Karjalainen

Hyasintit esiin!

Huumaava tuoksu, valloittava näky. Hyasintti. Tuo ihan joulun ajan ikuisuuskukka, joka ei kuitenkaan voi olla kaikkien joulua ilahduttamassa, ainakaan torpan sisätiloissa voimakkaiden entsyymiensä vuoksi.

Eipä haittaa!

Hyasintin saa kauniisti esille tuoksuttomassa muodossa myös kuistille. Avaa yksi litran maitotölkki ja upota hyasintti varsineen päivineen väärinpäin maitotölkkiin. Vie ulos pakkaseen ja anna talviyön hoitaa loput. Käännä jäätynyt kalikka purkista ja asettele hyasintti tai vaikka useampi veistos kauniisti portin pieleen tai sisääntuloon itseäsi ja muita kulkijoita ilahduttamaan. Jos pakkasta vaan on riittävästi vesi jäätyy kauniin puhtaaksi ja läpikuultavaksi, jolloin hyasintti suorastaan hehkuu jään läpi.

Kannattaa koittaa!

Taatelikakku

joka onnistuu 99,5% varmuudella:

1pkt (250g) kivettömiä taateleita

2dl vettä

2dl sokeria

200g voita

2 munaa               

1dl kermaviiliä

1tl vaniljasokeria

1tl leivinjauhetta

2tl soodaa

4dl vehnäjauhoja

Murra pakatut taatelit pieniksi paloiksi ja keitä ne pehmeiksi vedessä. Ota kattila pois levyltä ja lisää joukkoon sokeria ja anna sen sulaa. Lisää pehmeä voi jo hieman jäähtyneeseen taikinaan. Lisää muut aineet ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.

Kaada taikina voideltuun ja korppujauhoilla leivitettyyn kakkuvuokaan Paista 175 asteessa uunin alatasolla noin tunti, kunnes kakkuun painettuun tikkuun ei tartu taikinaa. Kakku säilyy mehevänä jääkaapissa folioon käärittynä ja sopii hyvin pakastettavaksi.

Puhemiehen kakku

Puhemies Riitta Ousukaisen kuuluisaksi tekemä kakkuresepti soveltuu oikein hyvin myös joulun kaffepöytään.

2 munaa, 4 dl fariinisokeria, 1 tl kanelia, 1 tl neilikkaa, 2 tl kardemummaa, 100 g voita, 2 dl kermaviiliä, 4 ½ dl vehnäjauhoja, 1 ½ tl soodaa, 1 dl rusinoita tai kuivattuja hedelmiä paloina.

1. Voitele vuoka. Jauhota se korppujauhoilla ja mantelilastuilla.

2. Sulata rasva.

3. Vatkaa munat ja fariinisokeri kevyesti. Lisää joukkoon sula rasva.

4. Yhdistä seokseen jauhot, mausteet, sooda, jauhotetut rusinat ja kermaviili.

5. Kaada taikina vuokaan ja paista 175-asteisessa uunissa 50–60 minuuttia

Ja puheita kahvipöytään!

Yhteystietomme

Elävä joulukalenteri

Avoinna joulukuun ajan vanhalla palotallilla

Vuolenkoskentie 1196

19160 Huutotöyry

Yhteys kalenterityttöihin:

joulukalenteri@vuolenkoski.fi

 

Kyläpiste palvelee
 

Ma 9 - 15  Kyläpiste avoinna

Ti  9 - 15  Kyläpiste avoinna, Hieroja, ajanvaraus

Ke 9 - 15  Kyläpiste soittoaika

To 9 - 15  Kyläpiste soittoaika

Pe 9 - 15  Kyläpiste soittoaika

La 9 - 15  Kyläpiste avoinna

 

Yhteystiedot:

Kyläpiste, Tuire, 044 788 7878

Osoite: Vuolenkoskentie 1442, 19160 Huutotöyry

Hieroja, Liisa, 040 500 6511, 

http://lihashuoltokuoppamäki.fi

 

 

 

Vuolenkosken kyläyhdistys ry
19160 Huutotöyry

puh. 0440 255 044
kylayhdistys@vuolenkoski.fi