Kello löi jo viisi (kymmenen), lapset herätkää..
Perinteinen joulukirkko Koskenniskan Rukoushuoneella kello 10
(Osoite Vuolenkoskentie 1577)
Töpsykän mieli on joulupäivän aamuna väsynyt, mutta onnellinen. Jälleen on vuoden työt onnistuneesti ohitse, kun viimeisetkin paketit tuli jaettua Joulupukin kanssa myöhään illalla. Nyt alkoi Tonttu-ukon oma joulu, minkä hän aloitti jälleen kerran rauhoittumalla kylän omassa joulukirkossa aamulla kello kymmenen hyvin ja pitkään nukuttujen yöunien jälkeen.
Töpsykkä istahtaa tutulle paikalle, kirkon metsän puoleiselle, aivan saarnastuolin vieressä olevalle ikkunaruudulle ja huokaisee syvään: -Hyvää joulua Töpsykkä.
Kello löi jo viisi, lapset herätkää!
Juhani ja Liisi – muuten matka jää.
Tässä vesimalja, silmät huuhtokaa!
Lämmin karhuntalja reessä odottaa.
Vasta ruunan reessä silmät aukeaa.
Siin´ on silmäin eessä synkkä metsämaa.
Aisakello helkkää, loistaa tähdet, kuu.
Riemua on pelkkää, hymyyn käypi suu.
Tuossa mökin Miina kulkee kirkolle.
Taavetti ja Tiina, nouskaa kannoille!
Mäenrinteen alla talo törröttää,
joka ikkunalla kaksi kynttilää.
Ruuna, virsta vielä tepsuttele pois!
Tällä kirkkotiellä aina olla vois!