”Lahjattomat harjoittelevat”

Kylän muistelukerhossa, Turinatuvassa olemme saaneet kuulla uskomattomia tarinoita urheilukentiltä ja kisoista edelleenkin aktiivisesti yleisurheilun veteraanikisoissa kilpailevalta, kylämme kasvatilta, Viljo Knaappilalta. Turinatuvan emännillä, Paulalla ja Tuirella olikin alkuvuodesta kunnia päästä vierailemaan Viljon kotona ja ihastelemaan näitä palkintoja vuosien varrelta, joita olikin kerääntynyt Viljon olohuoneen palkintokaappeihin aivan hurja määrä. Kuten palkinnoista ja kisoista tuoduista tuliaisista seinillä voi päätellä, on Viljo päässyt kisojen myötä vierailemaan monipuolisesti eri maissa. Viljon kertoman mukaan hän on kisaillut 16 eri maassa, joista Melbournen kisat Australiassa on ollut kaukaisin. Mitaleita on kertynyt niin Suomen (152kpl), Pohjoismaiden (55kpl), Euroopan (8kpl) kuin myös maailman (8kpl) mestaruuksista. Ensimmäisiä sijoja Viljolla on jopa 40 kappaletta Suomen mestaruuksista ja 14 kappaletta Pohjois-maiden mestaruuksista. Suomen mestaruuksia Viljolla on jopa 10 eri lajista. Viljo on ollut myös ensimmäinen suomalainen urheilija, joka on aikoinaan voittanut avoimen Neuvostoliiton mestaruuden. Kaikista arvokkaimmiksi Viljo kokee luonnollisesti nuo kahdeksan maailmanmestaruusmitalia.

Löytyy niitä ennätyksiäkin Viljon takataskusta. Pohjoismaiden pituushypyn ennätys 60-vuotiaiden sarjassa oli Viljon nimissä nimittäin tasan 6 vuotta 2 kuukautta 2 päivää tarkkaan laskettuna. Kilpailut ja kenties uusien ennätysten saalistamiset jatkuvat, sillä ensi kesänä on luvassa yleisurheilukisat Boråsissa, Ruotsissa. Kun Viljolta kysyy, kuinka hän meinaa harjoitella ja treenata kisoja varten, tulee vastaus kuin apteekin hyllyltä: ”Lahjattomat harjoittelevat”. Viljon mukaan kysymys on ennen kaikkea suomalaisesta sisusta, mutta hieman myös peruskunnosta. Ravitsemuksen suhteen Viljo puolestaan neuvoo nauttimaan sokerisia herkkuja. Viljon kertoessa tarinoita ja muistojaan sekä hauskoja pieniä yksityiskohtia kisamatkoistaan hymyssä suin, käsillään viittoen ja näyttäen, ei uskoisi tämän ketterän ja virkeän miehen olevan jo kahdeksalla vuosikymmenelle. Olisikohan menestyksen ja mitaleiden takana myös positiivinen elämänasenne ja aktiivinen elämäntyyli ripauksella sitä kuuluisaa vuolenkoskelaista kylähenkeä?