Vanhan palotallin tanner tutajoi, kun lapiota iskettiin sankoin joukoin isänmaan kamaraan lauantain keskipäivässä 30.9. Suomi 100 vuotta -juhlametsän istuttajaisissa tyyssijan saivat kymmenet puulapset, joiden joukosta löytyi niin vankan perinnekannan kuin erikoisuuksien lajiedustajia. Näistä harvinaislaatuisimmista mainittakoon mm. Hopeapoppeli ja Sokerivaahtera, joille kaikkien muiden taimien ohessa toivotaan rauhaa, rakkautta ja voimallista kasvuunlähtöä.
Taimien yhteismäärää ei tapahtumassa laskettu, sillä osa odottaa oikeaa paikkaansa vielä ruukutettuina ja osalle vasta varattiin nimellisesti oma paikka, ilmansuunnat, kosteusolosuhteet ja naapuripuut huomioonottaen. Arvion mukaan määrässä kuitenkin mentiin heittämällä yli sadan puun, jota pidettiin tämän koko kylän yhteisen juhlametsän tavoitelukuna.
Parosen Timpan nokipannupullakahvit lämmittivät, kuten myös yhdestä suusta -toteamus, kuinka jälleen kerran ihmiset olivat joukoittain lähteneet mukaan tähän hyväntuulentapahtumaan, isänmaallisin tunnelmin, mutta myös veikeästi istuttajien jäljellä olevaa elinikää istutettavien ikään nähden puntaroiden.
Metsästä tullaan pitämään hyvää huolta, sillä kukin istuttaja on ottanut vastuun oman puunsa kasvusta ja hoidosta. Voidaankin vain ilolla todeta, että harvalle taimikolle on siunaantunut näin laaja hoitotakuu. Se sisältää mukana olleiden ikäihmisten elämänkokemuksen ja nuorempien sukupolvien tarmokkuuden. Tulevaisuuden Suomi olkoon yhtä hyvissä käsissä kuin on tänä kuulaana syyslauantaina Vuolenkoskelle istutettu, kukertavan kirjavalajinen metsäkin!