Kyläpisteen ikkuna on somistautunut Suomi 100-teeman tiimoilta Kalevala-aiheisiin posliinitöihin

Vuolenkosken posliininmaalaus ryhmä on alkanut kokoontua Iitin kansalaisopiston kurssina 1980 lopussa. Maalaaminen tässä ryhmässä tuottaa iloa, kasvattaa yhteishenkeä, on sosiaalinen kontaksi, tuottaa esteettistä mielihyvää, elämyksellisiä kokemuksia taitojen karttuessa. Kurssilla on opittu niin sivellinoppia, värioppia, muotoilua, perspektiivioppia kuin sommitteluoppiakin. Ryhmän myötä on maalareille karttunut tietysti kauniita käsinmaalattuja esineitä itsensä, perheen ja sukulaisten sekä ystävien iloksi. "Ryhmässä maalaamalla unohtuu arjen askareet. Luovuus kukkii ja maalauksen riemu tarttuu toinen toisiin.": kuvailee posliininmaalauksen opettaja Auli Eskola.

Tänä keväänä kurssilaiset ovat halunneet ilahduttaa kyläläisiä Kalevala-aiheisilla töillään, joita on nähtävillä Kyläpisteen näyteikkunassa. ”Kun Suomi täyttää nyt 100-v, niin haluttiin etsiä maalattavaksi uusia ideoita.”: kertoo Auli Eskola ja jatkaa: ”Löysimmekin internetistä Heli Leväsen Monstra Kalevala – värityskirjan Kalavan olennoista. Heli Leväsen kuvien inspiraationa on toimineet vanhat suomalaiset tarinat, runot, koristekuviot ja punosmallit. Saimme luvan käyttää kuvia ääriviivamalleina ja sitten yhdessä annoimme mielemme vaeltaa muinaissuomen mytologisiin maisemiin.  Yhteistyössä teimme värisuunnitelmaa työskentelyn edetessä.”

Muutamia kuvauksia näytille olevista töistä: Merja Pethman maalasi soikealle isolle vadille Kalevalan karhun ja kirjoitti ääriviiva kynällä runon säkeet astian reunoille vadin alapuolelle. Pirjo Mentun vati on taasen harmaan sininen ulkoreunoilta, jossa useampi Kalevalainen runo kirjoitettu vadin reunoille.

”Nouse aina aamusilla, tämän päivänki perästä! Teepä meille terveyttä, siirrä saama saatavihin, pyytö päähän peukalomme, onni onkemme nenähän.”

ja

”Käy nyt tiesi tervehenä, matkasi imantehena,päätä kääri kaunihisti, pääse illalla ilohon!”

Vadin sisällä hehkuu Kalevalainen aurinko ja kuu.

”Silloin Vanha Väinämöinen sai itse sanelemahan, Sanovi sanalla tuolla, lausui tuolla lausehella: Terve kuu, kumottamasta, aurinko ylenemästä! ”Kuu kulta, kivestä pääsit, päivä kaunis, kalliosta, nousit kullaisna käkenä, hopeísna kyyhkyläisnä elollesi entiselle, matkoillesi muinaisille.

-Kalevala yhdeksäs viidettä runosta

Merja Kokkonen, taitava ääriviivapiirtäjä, piirsi linnun, auringon ja kirjoitti puiolestaan tekstin:

”Saahakseen suuren hauen joesta, kävi Seppo Ilmarinen, takoja iän-Ikuinen, takovi kokon tulisen, vaakalinnun valkeísen, kourat tauasta kuvasi, teräksestä temmottimet, siiviksi venehen vieret. Itse siiville yleni, selkähän sijoitteline, Koon kynkkäluun nenille.”

Taustaksi hän maalasi kukanpunaisella taustan, aurinkoon lentävälle upealle iso siipiselle Kokkolinnulle.

Minna  Pekkola-Virtanen maalasi meidän suomalaista kettua muistuttavan puuhkahäntäisen kiilusilmäisen Kareitaren. Polttokertoja tähänkin työhön meni ainakin seitsemän. Ääriviivapiirtämistä ja värien maalausta, tasoittamista. Lopuksi lisättiin pronssisia pilkkuja. Nämä työt ja paljon muuta löytyy Kyläpisteen ikkunasta, joten kannattaa tehdä vaikka pieni kävelylenkki näyteikkunan ääreen.

Aulin kertoman mukaan työt aloitettiin Keväällä 2016 ja viimeiset valmistuivat syyslukukaudella. ”Me olemme monessa maalausryhmässä suunnitelleet maalaavamme jotain sata vuotta vanhaa asiaa tai ainakin itselle rakasta vanhaa lapsuuden paikkaa, vanhoja valokuvia ikuista posliininpintaan ja nostaa omaa rintaa, Oi kun tämä on tärkeä, hieno ja rakas harrastus meille!”, riemuitsee Auli posliinin maalauksesta kertoessaan.

Tervetuloa 10. tempaukseen, Kalevala-aiheiseen näyttelyyn Kyläpisteen näyteikkunassa!

(jutussa hyödynnetty Auli Eskolan kirjoittamaa artikkelia Posliini plus -lehteen, kevät 2017 nro 58)