Luukku 2. Tonttunäyttelyssä riitti ihasteltavaa

Töpsykällä on aina aamuisin tapana verrytellä  kevyen liikenteen väylällä milloin kävellen, milloin sitten vaikkapa pyöräillen. Samalla tulee tarkastettua, että kylällä on kaikki hyvin.

Tonttu Töpsykkä oli aivan ihmeissään, kun luki koulu risteyksessä olevasta kyltistä, että siellä on tonttunäyttely. ”Sinne pitää mennä kurkistamaan”, Töpsykkä ajatteli ja suuntasi huopikkaansa koulun puukäsityöluokkaan.

Aivan totta se oli! Olivatpa nuo posliininmaalarit ahkeroineet opettajansa Aulin johdolla. Töpsykkä ajatteli, että moni tonttu on aivan Töpsykän sukulaisen näköinen. Ovatkohan maalarit ottaneet mallia oikeista tontuista? Se jää selvitettäväksi.

Kasvomaalauspiste  oli nuoremman väen suosikkipaikka. Kylläpä tuli hienoja kuvia!

Mukavasti  niin pienet  kuin  suuremmatkin vierailijat tuntuivat viihtyvän hetken jutustellen , glögiä ja pipareita nautiskellen jouluisessa tunnelmassa.

Posliininmaalausta pääsi kokeilemaan  itsekin, kun arvottavaan lautaseen sai itse maalata oman tonttukuvan.  Toiveissa  olisi saada monta uutta posliininmaalaria keskiviikkoiltaisin joukkoomme.

Onnetar suosi arpajaisissa Robeley Salmista.

Onnittelut!

Kiitos kaikille kävijöille ja oikein mukavaa joulun odotusta!