Macramé!

Vuolenkoskella makramoidaan ja viitelöidään. Vaikka kuulostaakin pääsiäisloitsunnalta niin kyseessä on aito käsityön taika, jonka pauloissa ollaan koululla maanantai-iltaisin.  Aikuisten kässäkerhossa tapahtuu eksperimentaalia harrastetoimintaa, jossa taikasauvoina toimivat sukkapuikot ja virkkuukoukut.

Nämä naiset ovat paitsi käsistään niin myös päästään taitavia, sillä ideointi, kekseliäisyys, keskittyneisyys ja kokeilun rohkeus ovat avainsanoja tämän harrastuksen äärellä. Harjakatto on rajana – jos sekään, kun tämä joukko kokeilee mitä erikoisimpia käsityön muotoja. Ja kaikkea on kokeiltu. Erilaisten taidonnäytteiden määrä kaikkine kummallisuuksineen pistää huimaamaan. Kuulkaas tätä: mosaiikkityö, olkityö, pitkäpistotyö, kirjansidontatyö, kankaanpainantatyö, Jugend-kirjontatyö, huovutettu tallukka, paperimassa-astia, amppeli, parisängyn tilkkupäiväpeitto, pannumyssy, kattaustabletti, neulostöppönen, etiopianuttu, macramé-solmeilu, korkokenkäpitsi, röyhelöhuivi, itse tehty paperi, pirtanauha, viitelöintinauha, tervatonttu, Arnen&Carloksen joulupallo ja voihan virkattu ontelokudekori!

Paljon on tehty, mutta kauan on harrastettukin. Kerhoemo, multitaitaja Sanna Taimisto muistelee, että ainakin 15 vuoden ajan on kokoonnuttu, välillä vähän suuremmalla porukalla ja välillä pienilukuisemmin. Aina on kuitenkin ruvennut tapahtumaan ja valmista tullut. Käsityöt ovat kerrassaan taidokkaita!

Kansalaisopistotaustaisen kässäkerhon kausi alkaa syyskuun puolivälin huitteilla ja jatkuu maalis-huhtikuulle. Käsitöiden lomassa muistellaan ja turistaan muita mukavia. Jos joku ei joskus osallistu jutusteluun niin syy ei ole tuppisuisuus tai äkästyminen vaan käsityöskentelyn luonteeseen kuuluva, ajoittainen totaalikeskittyminen. Kun kantapääkavennuksessa lasketaan silmukoita tai kasaan taiteltavassa töppösessä on hoohetki käsillä, on kieli pidettävä keskellä suuta ja mitä siitä puhumisesta silloin tulee.

Joskus käsitöitä tehdään kovaankin ääneen. Silloin saattaa koulun läheisyydessä käyskentelevät, jos ei vallan hätkähtää niin ainakin säpsähtää. Mosaiikkitöitä varten on pistetty posliinia pirstaleiksi, ilolla kiljahdeltu "Heureka!– nyt meni ristipistokuvio kohilleen!" ja kyllä meillä monilla on kokemusta siitäkin mikä ääni pääsee, kun parsinneula lipsahtaa peukalon päähän. Kaikkein tavanomaisin kerhoääni on kuitenkin yhteisnaurunremakka. Macramé! - Kerhossa on hauskaa!

Tänä keväänä kässäkerho kokoontuu Vuolenkosken koululla kello 18–20.15 vielä kahtena maanantaina – Tervetuloa pistäytymään! Kerhon tuotoksia on näytillä Seuratalon käsityönäyttelyssä vapun tienoilla. Nykäise silloin käsityöläisiä hihasta kysyäksesi harrastuksesta lisää tai ole yhteydessä kerhon vetäjään, Sanna Taimistoon, Kansalaisopiston kautta: kansalaisopisto@iitti.fi.